VUORISTOLAINEN...

Syvällä Altai-vuoristossa, kymmenien kilometrien päässä lähimmistä teistä asuu mies, vuoristolainen. Metsät on täynnä riistaa ja joet ja järvet kalaa. Hänellä on kumppaninaan paikallisen alkuperäiskansan nainen, ei nykyajan kaupunkilainen viihtyisi kaukana korvessa, poissa mukavuuksien ympäriltä. Vuoristolainen ei juokse sekuntikello kaulassa ruuhkissa, muotioikkujen perässä. Hän ei kuuntele liikenteen hälyä, vaan nukkuu illalla takassa palavien puiden rätinään ja herää aamuisella kuikan huutoon järvellä. Mutta helppoa ei silti elämä ole erämaassa, ruoka ei lennä suoraan suuhun, vaan töitä on joka päivä tehtävä, pyydyksiä ja ansoja  viritettävä ja koettava ja kuljettava pitkiä päivämatkoja jalkapatikassa tai muulin avulla, kanootilla pitkin vesistöjä.

Kasvot on veistetty tavallisesta poiketen, näreeseen, kuusiseen liimapuulevyyn. Liimalevyyn on lisätty puuta vain nenän kohdalle. Kuusikin käy, kunhan ei ole pienenpieniä yksityiskohtia jotka voi helpostin lohjeta. Väreinä puuöljy, Osmo Color. Sävyinä eebenpuu, mahonki, mänty, sininen ja väritön. Partaa veistäessä käytetty pieniä,... pienimpiä, U ja V kouruveistorautoja. Poskia ja taustaa hiottu hiomapaperilla, numero 120ta suurempiin numeroihin päin, aina 400n asti. Otan yleensä malliksi, valokuvan oikeista kasvoista ja pyrin pääsemään mahdollisimman lähelle "totuutta". Jos "näköisen" piirtäminen tai maalaaminen ei ole helppoa, ei se ole sitä veistämälläkään.